Marttalaulu

MARTTALAULU

Päivä kun paistaa pirttihin pieneen,

työtäni teen, olen onnellinen!

Kylvän ja kitken peltoni laitaa,

Luojalta kasvua toivoellen.

Turmako veisi mun taimeni nuoret?

Kylmäänkö kukkani kuihtua vois.

Taivas on hiljaa suo kasteen viljaa,

kuinka ei maaemo lahjojaan sois?

Syntymämaallensa kortensa kantaa

Marttojen työ, kodin hiljainen työ.

Hyyt sumut haihtuu, yö valoks vaihtuu,

uskoa, toivoa maan sydän lyö.

Päivä kun paistaa pirttihin pieneen,

työtäni teen, olen onnellinen!

Kylvän ja kitken peltoni laitaa,

Luojalta kasvua toivoellen.